Suvun salaisuus, joka selvisi vasta tänään

Suvun salaisuus, joka selvisi vasta tänään

Tämän aamun oivallus pysäytti. Olen vuosikausia pitänyt yhteyttä erääseen serkkuuni – ensimmäiseen serkkuuni, joka oli meistä vanhin. Hän syntyi vuonna 1937, minä 1967. Kolmenkymmenen vuoden ikäero ei haitannut, ja olin ainoa serkku, joka piti häneen yhteyttä. Nyt, vuosien jälkeen, palaset loksahtivat paikalleen ja ymmärsin vihdoin tarinan, josta suvussa puhuttiin jo lapsuudessani: "isä ja äiti olivat samaa sukua."

Serkkuni äiti Naimi Mäki (s. 1903) ja isäni veli Toivo "Topi" olivat pari 1930-luvulla. Heidän poikansa Kari Lennart syntyi vuonna 1937. Kari oli paitsi sukumme liikemies ja maailmanmatkaaja, myös yksi niistä ihmisistä, jotka yhdistävät monta sukulinjaa. Hän kuoli kunnioitettavassa iässä vuonna 2023 Thaimaan-lomallaan.

Naimin sukujuuret palautuvat Kustaa Sjömaniin ja Albertina Nymaniin, jotka muuttivat Eurajoelta Laitilan Kusnin kylään 1800-luvun lopulla. Heidän kolme tytärtään – Kristiina, Elina ja Aleksandra – syntyivät Eurajoella. Oma suora esiäitini oli Kristiina, joka muutti Raumalle, nai Fredrik "Fretu" Laineen ja sai seitsemän lasta, joista vanhin oli mummoni Sally. Kristiina kuoli aivan kuten oma äitinsäkin – 38-vuotiaana. Sattumaa vai sukurasitus?

Aleksandra (Naimin äiti) ja Elina muuttivat puolestaan Turkuun ja olivat koko elämänsä hyvin läheisiä. Heidän sisarrakkautensa oli niin vahva, että he kuolivat kahden viikon välein ja haudattiin yhdessä – kauniina päätöksenä yhteiselle matkalle.

Nyt kun osasin laskea 1 + 1, tajusin: Kari-serkku oli serkkuni isänsä puolelta – mutta myös sukulaiseni äitinsä puolelta, koska Naimin äiti Aleksandra oli sisar suoralta esiäidiltäni Kristiinalta. Eli meillä oli sukuyhteys molemmin puolin!

Tämä oivallus on minulle tärkeä. Se kertoo siitä, kuinka sukupolvien kertomukset, pienet muistelut ja joskus jopa suvun salaisuudet saavat merkityksen vasta vuosikymmenten päästä – kun palaset loksahtavat paikoilleen.